Kilpisen koulu Jyväskylästä on valittu vuoden urheilukouluksi; onnea valinnasta.
Olypiakomitean tunnustus on ensimmäinen yläkoululle myönnetty, mikä tekee valinnasta erityisen merkittävän. Erityiset onnittelut siitäkin.

Jyväskyläläisiä on palkittu urheilusta aikaisemminkin: Vuonna 2004 vastaavan tunnustuksen sai Voionmaan lukio; lukioden sarjassa siis.
Nyt tuota Voionmaan lukiota harkitaan lakkautettavaksi; kaupungin lukiokoulutuksen siirto Koulutuskuntayhtymälle on koitumassa koulun kuolemaksi. Koulutuskuntayhtymän rahat ovat - siirtoaikaisista puheista poiketen - loppumassa ja se haluaa yli 1000 oppilaan suurkampuksen.

Lakkautuslistalle Kuntayhtymä esitti aluksi maan ensimmäistä suomenkielistä oppilaitosta - legendaarista Jyväskylän Lyseota -, joka vaatii perusteellisen kunnostuksen. Mutta vastustus osoittautui liian kovaksi, joten Koulutuskuntayhtymä joutuu tyytymään maan vahimpaan tytöille perustetun Voionmaan lukion lakkautukseen.

Yksi vuosi Koulutuskuntayhtymällä riitti osoittamaan asialla olleen ”rahattomat lehmänostajat”; kyllä hankkeen puuha- ja puhemiehenä toiminut ex-kansanedustaja Kalevi Olin varmaan pyörisi haudassaan, jos vain olisi kuollut. Nyt hän joutuu toteuttamaan toista sheemaa; on kuin maa olisi niellyt Kalevin.
En silti usko, että Kalevi osaisi edes hävetä esitystään valtuustossa.

Kaupunghinahallitus kyllä osannee hävetä siirtoa, koska ei käyttänyt otto-oikeuttaan koulutuslautakunnan päätökseen pitää kiinni olevan lukioverkoston säilyttämisestä ja olemassa olevien lukioiden korjauksista ja kehittämisestä itsenäisinä kouluina.
Nyt Koulutuskuntayhtymä joutuu kuuntelemaan isännän ääntä - ja käymään rahoitusneuvotteluja kaupungin kanssa lukioiden korjauksista.
Suurkampushanketta ei liene tälläkään kerralla vielä haudattu. Edellinen kuntaliitokseen ajoitettu yrityshän kaatui vuonna 2009. Silloin konsul(en)tti totesi lukion ihannekooksi 600-700 oppilasta - ja päätyi esittämään 1200 oppilaan suurlukiota.

Jyväskylässä halutaan lakkauttaa Huhtasuon ja Säynätsalon terveyskeskukset, vaikka potilaita on niin paljon, että ajanvaraajilletarjotaan "ei-oota" ja kehoitetaan tulemaan päivystykseen.
Ei tunnu järkevältä odottaa vaivojen kanssa niin kauan, että ne muuttuvat akuutiksi. Siksi kysymys KH:lle tai asiasta vastaavalle virkamiehelle:

Jyväskylän kaupunginhallitukselle

Kysymys asianosaisen virkamiehen vastattavaksi

Valtuuston työjärjestyksen 37 §:n mukaisesti esitän asianosaisen virkamiehen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
 

Vaajakosken tervesaemalla ei kuulemani mukaan ole antaa lääkärin vastaanottoaikoja potilaille, vaan heitä kehotetaan tulemaan päivystykseen.

Samanaikaisesti kaupunki suunnittelee terveyskeskusten sulkemisia; ainakin Huhtasuon ja Säynätsalon toimivia terveyskeskuksia ollaan lakkauttamassa.

Ensi vuoden vaihteessa on tarkoitus siirtyä Uuden Sukupolven Organisaatioon, jonka valmistelusta valtuutetuille on jaettu tietoa mm. järjestetyissä valtuustoseminaareissa. Ainakin vuosi sitten olivat kaikkien toimialojen valmistelijat yksimielisiä siitä, että kuinka tärkeää on säilyttää lähipalvelut. Nyt kuitenkin näyttää olevan kiire lakkauttaa ainakin terveyspalvelut lähipalveluina ennen Uuden Sukupolven Organisaation käyttöönottamista.

Kaupungin valtuuston asettaman linjauksen mukaan SOTE-palvelujen kustannukset tulee pitää suurten kaupunkien keskimääräisellä tasolla. Viimeisen tilinpäätöksen mukaan SOTE:n kustannukset 3051 €/asukas olivat kuitenkin huomattavasti tuota alemmat, laskennallista ”säästöä” olisi siten peräti 24 miljoonaa euroa. Siihen katsoen vastaanottoaikojen ”panttaaminen” tuntuu käsittämättömältä.

Valtuuston työjärjestyksen 37 §:n mukaisesti pyydän asianosaista virkamiestä vastaamaan kysymykseen:

Onko vastaanottoaikojen riittämättömyys Vaajakosken terveysasemalla tavaomaisesta poikkeava tilanne ja onko selvitetty sen syitä?

Jorma Uski
kaupunginvaltuutettu / PS

Puolustusministeri Stefan Wallin sai varuskuntaleikkauksista alkaneessa jupakassa luottamuksen äänin 95 - 59
Päätös on merkittävä sikäli, että ex-puolustusministeri Ilkka Kanerva sai potkut tekstiviesteistään eroottiselle tanssijalla.
Eduskunnan - ja hallituksen - harhauttaminen jättämällä kertomatta ja kiistämällä oleellisia asiaan vaikuttaneita seikkoja on siis hyväksyttävämpää kuin tekstiviestittely kyseenalaisille naistuttaville.

Ainakin PM Jyrki Kataisen harkintaan lienee vaikuttanut hänen oma asemansa olihan hän itsekin puhut luulopuheita asiassa ja kutsunut niitä "absoluuttiseksi faktaksi".
Mutta mikä oli etenkin demariryhmän pontimena äänestää luottamusta?

Hallitusryhmien valinta on erikoinen, sehän romuttaa hallituksen luottamusta kansalaisten silmissä. Enää ei voi luottaa edes ministerin puheisiin eduskunnankaan edessä. Kuinka sitten muissa yhteyksissä?
Esimerkiksi kuntaliitoksissa varmasti tulee vastaan tilanteita, joissa ministerin sanaan pitäisi voida luottaa. Miten suhtaudutaan vakuutuksiin, ettei pakkoliitoksiin mennä?
Hallitus tekee opposition valmistautumisen kuntavaaleihin helpoksi.

Jyväskylän konserttisali eteni kaupunkirakennelautakunnassa kaavan ja tonttijaon esityksen verran. Päätös syntyi täpärästi oikeiston - kokoomus ja kepu - äänin.

Asiaa on ajettu kuin käärmettä pyssyyn: hankkeelle on esitetty jo lukuisia paikkaehdotuksia, mutta ne on hylätty toinen toisensa perään. Nyt esitetylle Paviljonki-vaihtoehdollekin on kilpaileva esitys suunnitellun hallintotornin yhteyteen.

Olkoonkin, että sali tulisi - ainakin eräitten piirien mielestä - tarpeeseen, niin ajankohta on jos mahdollista huonoin mahdollinen: valtuusto on joutunut vuorittain kipuilemaan ennätysraskaan investointiohjelman - mm. homekoulut - kanssa, ja on tehty vuosittain päätöksiä, kuinka hanke ei ole realistinen tällä valtuustokaudella.

On käymässä kuitenkin niin kuin vuosi sitten ennustinkin: päätös ollaan tuomassa nykyisen valtuuston tehtäväksi juuri ennen vaaleja. Uusi, vuoden vaihteessa tehtävään astuva valtuusto joutuu siihen sitoutumaan. Ja järjestämään rahoituksen.
Ilmeisesti puuhamiehet ennakoivat JYTKYÄ kuntavaaleissa ja hankkeen kaatuvan sen myötä.
Ovat ilmeisen oikeassa molemmissa.

Mutta kuina oikea tuo ratkaisu on moraalisesti?
Vanhalla, vaalissa väistyvällä valtuustolla ei liene suurta intressiä kaupungin tulevasta taloudesta, ei ainakaan sellaista, mitä noinkin isoon hankkeeseen - kustannusarvio alustavasti 18 miljoonaa euroa - sitoutuminen edellyttäisi. Olisi varmasti järkinä lykätä hankkeesta päättäminen uudelle, vaalien jälkeen tehtävään astuvalle valtuustolle.
Mutta  päätättäminen vanhalla valtuustolla lienee puuhamiesten - mukaanlukien kj. Markku Aderssonin - tavoitteenakin.

Puolustusvoimien leikkauksista syntyi kova poru:
ensin kritisoitiin leikkausten rajuutta ja kohdentumista. Maanpuolustuksen romuttamisestakin puhuttiin. Ja siunailtiin mm. toimenpiteistä aiheutuvia työllistämisongelmia, jotka kohdentuivat pienehköille muutenkin ongelmissa oleville paikkakunnille.
Ruotsinkielistä rannikkoseutua näytettiin kohdellun silkkihansikkain.

Leikkauslistan perusteita selvitettäessä puolustusministeri Stefan Wallin vakuutti listojen syntyneen puolustuspoliittisista lähtökohdista. Ja PM Jyrki Katainen komppasi vakuuttamalla eduskunnan edessä, että
"hallitus ei ole näpelöinyt varuskuntauudistusta aluepolitiikan eikä minkään muunkaan politiikan perusteella."
Ja sanojensa vakuudeksi nimitti sen "absoluuttiseksi faktaksi".

Kenraalit olivat marssijärjestyksestä toista mieltä ja toivat näkemyksensä esiin vastauksessaan Pentti Oinosen (PS) oikeuskanslerille tekemään selvityspyyntöön.
Nyt havahtui myös Wallin ja kumosi Kataisen lausunnon: 

Aikoinaan Mikko Pesälä ohjeisti kollegojaan, että "kuin muu ei auta, kannattaa kokeilla totuutta".
En uskonut Pesälän tarkoittaneen, että ensin pitäisi kokeilla se kaikki muu, mutta ainakin Katainen päätti kokeilla.

Kataisen hallitus näyttävät luovan uutta kulttuuria, jossa minister(e)iltä ei enää edellytetäkään loukkaamatonta totuusvelvoitetta. Ainakaan Kataiselta näköjään ei sellaista voi vaatia.
Tuohon luotettavuusongelmaan kaatui Anneli Jäätteenmäen pääministeriys. Jäädään kuulolle, ovatko ajat muuttuneet sallivammaksi. Ainakin asia mennee Perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

Finnairin asuntojärjestelyistä alkanut puhuri sai uutta voimaa paljastuneesta salaisesta optio-ohjelmasta. Edes valtio-omistaja Jyri Häkämies ollut kuullutkaan siitä.
Ja ilmankos se haluttiin pitääkin salaisena; ei näyttänyt hyvältä, että henkilöstöltä puristeltiin kustannusleikkauksia, jotka sitten jaettiin johdon optioihin. Johto ei vain huomannut mainita siitä neuvotteluissa. Olisikohan henkilöstö suostunut, jos mainittiin?

Lisäksi johdon sitouttaminen meni "läskiksi", kun sitoutettavat lähtivät yhtiöstä heti, kun saivat sitoutusrahat tililleen. Rahaa paloi ohjelmassa lähes 3 miljoonaa euroa. Henkilösivukuluineen runsaat 4 miljoonaa.
Optiota aikaisemminkin kritisoinut Ben Zyskowicz (kok) järjestelmää insestiseksi kun Erkki Helaniemi vuorostaan puolusti sitä "ilmaisella" rahalla: optiot maksavat yhtiön omistajat eikä se ole "keneltäkään pois".

SOOPAA!!!!!
Yhtiön omistajat kieltämättä maksavat optiot, mutta he perivät sen korkojen kera yhtiön maksamista osingoista; vaativat - tai ainakin odottavat - korkeampaa katetuottoa yhtiöltä.
Katetuoton maksavatkin yhtiön asiakkaat.

Uskokaa minua: ilmaista lounasta ei ole. Joku sen maksaa yhtiön katteeseen/osinkoon piilotettunakin. Samoin nk. imagokampanjat; paljonkohan Finnairin imago tuossa kampanjassa nousi?

Sain otsikon ilmaisusta huomautuksen valtuuston pj. Pauli Partaselta; aiheellisesti  - sillä foorumilla -, mutta nettikeskustelussa se sallittakoon. Pahoittelen, jos aiheuttaa jollekin sielullisia traumoja.
Tokaisu liittyi valtuustolle annettuun "selvitykseen" hallituksen kuntaliitoshankkeesta, ja mielestäni kuvaa "kansanomaisesti" hanketta osuvasti.
Selvitystyöryhmän yli 800-sivuisessa "raportissa" on pelkästään Keski-Suomen osalta kirjattu kymmeniä sivuja nykyisten kuntien tunnustettuja ongelmia. Mutta ei sanaakaan siitä, miten kuntarajojen siirtely/poistaminen voisi olla niihin ratkaisu. Ratkaisut on kuitattu termillä "kantokyky", jota KM Henna Virkkunen toistaa papukaijanomaisesti.
Tietääkö Virkkunen, mitä termi tarkoittaa?
Kuntasuunnitelmassa on kuitenkin  noilla perusteilla esitetty karttaharjoitelma uudeksi kuntajaoksi ja annettu kunnille tehtävä: Keksikää selitys, miten se ratkaisisi ongelmat.

Maallikko voisi kuvitella kantokyvyn tarkoittava alueelta kerättävissä olevaa rahaa.
Mutta kun siihen ei kuntarajojen muuttaminen/poistaminen vaikuta sitä taikka tätä: samat ihmiset asuvat edelleen samoilla paikoillaan eikä kenenkään palkka nouse kuntarajoja poistamalla.
Kuntaliitoksissa 5-vuotisen irtisanomissuojan saavista kuntajohtajista ja -virkamiehistä en mene takuuseen.
Asukkaat ikääntyvätkin entistä tahtia entisillä paikoillaan, joten siihenkään ei vaikutettaisi.
Ikääntyvien eliminoiminen kyllä vaikuttaisi; siihenkö pyritäänkin?
Kyllä siihen suurkunnissa päästäänkin pitkässä juoksussa, kun keskitetään palvelut niin kauaksi, etteivät autottomat ikääntyneet pääse niihin; kuolevat ennen aikojaan.

Lähidemokratialle myönnetään aiheutuvan haittaa suuresta kuntakoosta, ja sitä torjumaan esitetään kunnanosavaltuustoja. Niitä on jo kokeiltu useassakin kuntaliitoksessa huonoin tuloksi.
Säynätsalon kunnanosavaltuuston kohtalo oli tavanomainen: ensin otetaan määrärahat pois kunnanosavaltuustolta, jonka jälkeen se kahvitteluseuraksi kutistuneena kuolee omaan mahdottomuuteensa.
"Kansalaisia kuullaan" hankkeessa kuntatilaisuuksissa - kuulemma. Keski-Suomen kuntatilaisuus järjestetään Paviljongissa 12.3.; osanotto rajoitettu 10 henkilöön / kunta; Jyväskylästä osallistuu KH:n ja valtuuston puheenjohtajisto + KJ + ap.KJ + 1 henkilöstön edustaja. Kansalaiset saavat seurata "keskustelua" netin välityksellä.
Ja Heureka! demokratia on toteutunut. Eläköön demokratia.

Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläisen talokaupasta nousi "myrsky vesilasissa": Vehviläinen möi luxus-asuntonsa vakuutusyhtiö Ilmariselle, joka vuokrasi sen Finairille Mika Vehviläisen työsuhdeasunnoksi.
Vehviläinen on myös Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen ja Finnairin hallituksen pj Harri Sailas Ilmarisen toimitusjohtaja. Tyylipuhdas "hyvä-veli" kauppa siis.

Eduskunnan kyselytunnilla omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala julmisteli, että kaikki kauppaan liittyvä on saatettava julkisuuteen. Mutta keskusteltuaan hallituksen pj Harri Sailaksen kanssa päätyi tulokseen, että kaikki onkin sujunut "hyvän hallintotavan ja lakien mukaisesti".
Uudeksi kysymykseksi nousi, mistä Hautala sopi Sailaksen kanssa.
Toivottavasti ei johtokunta/johtajapaikasta Ilmarisessa tai Fenniassa. Saati osan vuokrasta tulouttamisesta puhtaana Hautalan "vasempaan käteen".
Kuinka valvotaan "hyvä-veli" -kauppoja, joista ei ole muuta kuin "suusta-korvaan" -tietoa?
Edes ilmianto ei riitä, kun toinen osapuoli kiistää kaiken; päädytään "sana-vastaan-sana" -tilanteeseen, joka pitää jättää muun aineiston puuttuessa ratkaisematta.

Vakuutusjohtajat kiiruhtivat kilvan todistelemaan julkisuuteen, kuinka "yksittäiset asunnot" eivät ole vakuutusyhtiöille kiinnostavia sijoituskohteita. Hyvä niin, ainakin tuollaisista 1,8 miljoonan euron luxus-asunnoista. Johan 6%:n tuotolla laskettuna vuokran pitäisi olla runsaat 100.000 euroa vuodessa.
Vehviläisen asunnolla ei ole.

Hautalan "avoimuus" sai uutta ulottuvuutta, kun keskustelujen sisältö kuitattiin ilmoituksella, että "Finnairin johdolla on omistajan tuki".
Sailas, Vehviläinen ja Ilmarisen hallituksen puheenjohtaja Jussi Pesonen eivät halunneet kommentoida kohua STT:lle perjantaina.
Se siitä avoimuudesta.

Kuntatyöryhmän esitys julkaistiin eilen. Aiemmin se oli julkaistu jo Suomen Kuvalehdessä, minkä ministeri Henna Virkkunen kiirehti tyrmäämään: työryhmän esitys se ei kuulemma ollut.

Ei ollut, ei. Työryhmän esitys karsii kuntakenttää vieläkin rajummin. Maahan on jäämässä ehkä vain 65 kuntaa, niistä Keski-Suomeen viisi.
Oleellista työryhmän esityksessä on, että liitoksia esitetään toimeenpantavaksi pakolla. Jo SK:n julkaiseman esityksen mukaan pakkoliitoksia on myös tultava, jos aiottu aikataulu pitää paikkansa.

Työryhmän esityksessä ei ole sanaakaan siitä, mitä vaikutuksia liitoksilla on kuntien toimintoihin. Ja ministeri hokee ulkoaopittuna liturgiana "kantokyky", "kantokyky". Mitä on tuo maaginen "kantokyky"?
Normaalilla ajattelutavalla se uskoisi olevan alueelta kerättävissä olevaa rahamäärää. Mutta kun erityisesti se ei muutu kuntarajoja siirtelemällä/poistamalla mihinkään. Entiset ihmiset asuvat entisillä paikoillaan entisine kremppoineen ja palvelutarpeineen. Kenenkään palkka ei rajoja poistamalla muutu. Kuntaliitoksissa 5-vuotisen irtisanomissuojan saavista hallintohenkilöistä en mene takuuseen.

Yhtä vähän kuntarajojen siirtely vaikuttaa väestön ikääntymiseen. Entiset ihmiset ikääntyvät entistä vauhtia entisillä paikoillaan. Ikääntyneitten eliminointi kyllä vaikuttaisi; siihenkö pyritään?
Samaan suuntaan vie kyllä palvelujen keskittäminenkin niin kaukana oleviin kuntakeskuksiin, etteivät autottomat ikääntyneet enää pääse niihin vaan kuolevat ennen aikojaan kremppoihinsa.

Esitetty kuntajako tietää kylmää kyytiä kuntademokratialle: harvemmin asuttujen syrjäseutujen asukkaat saavat valittua suurkuntien valtuustoihin yksi, ehkä kaksi edustajaansa, mutta enemmistön muodostavat suuremman keskuskunnan edustajat. Pienryhmien edustajat ovat konkreettisesti havainneet, että yksi edustaja ei saa asiaansa edes äänestykseen suurvaltuustossa. Esityksen läpimeno ei tule suuremmallakaan ryhmällä turvatuksi.
Kuntarakenteessa lähidemokratia korvataan massojen hallinnalla.

Huhun mukaan hallitus kaavaili poikkeuslakiakin, jolla syksyn kuntavaaleja olisi siirretty; PM Jyrki Katainen kiisti sellaista harkitunkaan.
Mutta toimiihan se näinkin: hallituksen esitys lykätään kuntavaalien ylitse, jolloin erityisesti hallituspuolueet pääsevät piiloutumaan "kesken olevan kuulemisvaiheen" taakse.
Siitä huolimatta veikkaan, että kuntaliitoksesta tulee vaalien kuumin teema.
Vaaleissa tavataan. Näen jo sieluni silmin otsikot: "Virkkunen tuhosi kokoomuksen".

Suomen 12. presidentiksi on valittu Sauli Niinistö (kok). Onnea valitulle.
Äänestysaktiivisuus kuitenkin romahti alle 70%:n ja hylättyjä ääniä jätettiin ennäätysmäärä, lähes 25.100 kappaletta.
Äänestysaktiivisuus huomioituna Niinistöä kannatti vain 43% äänestysikäisistä.
Vaikea puhua "koko kansan presidentistä".

Samalla laskettiin myös Suomen "suvaitsevat"; heitä on niukin naukin neljännes äänestysikäisistä kansalaisista. Ei tuokaan aivan odotettu lopputulos ainakaan "sosiaalisen median" ennakkopuheitten ja -kirjoitusten perusteella.

Vaikea tuloksesta on päätellä myöskään "euromyönteisyyttä" va "-kielteisyytttä", kun euromyönteisimmäksi luonnehdittu Paavo Lipponen romahti jo ensimmäisellä kierroksella alle 7%:n ääniosuuden mutta niinikään "euromyönteiseksi" mielletty Niinistö voitti toisen kierroksen 2-vaiheiselle presidentinvaalille murskaluvuin 62,6% Haaviston 37,4%:a vastaan.
Lipposen mukana romahti myös sdp:n puoluesihteeri Mikael Jungner.

Timo Soinin mukaan syy Haaviston romahdukseen oli "taustajoukoissa". Saattaapa sama syy olla myös Lipposen romahduksen takana. Viittaan nyt erityisesti Jungneriin.

Jyväskylässä puuhataan - taas - suurlukiota.
Edellisen kerran sitä puuhattiin suurkuntaa muodostettaessa v. 2009. Silloin "arvovaltainen" konsul(en)tti selvitti asiaa, ja kirjasi raporttiinsa, että lukion ihannekoko on n. 600 oppilasta. Mutta päätyi esittämään 1200 oppilaan lukiota.
Se hanke päätyi - ansaitusti - roskakoriin.

Sittemmin valtuusto siirsi enemmistöpäätöksellä lukiokoulutuksen Koulutuskuntayhtymälle. Siirrosta varoitettiin. Ja valitettiin.
Nyt kun päätökset ovat lainvoimaisia, ryhtyi Koulutuskuntayhtymä "järjestelemään" lukiokoulutusta uudelleen suurlukioihin.

Sivistyslautakunnan ja ohjaustyöryhmän ex-phj Mari Kyllönen (kok) kirjoitti Jyväskylän kaupunkilehdessä 28.1. (Lukioverkko solmussa) Lyseosta ja Voionmaan koulusta mm:
"Myös minun ymmärrykseni mukaan koulujen tulevaisuus piti olla taattu, ja näiden suomalaisen koulutuksen kivijalkojen, Lyseon ja Voionmaan, lukiorakennusten peruskorjausten luvattiin useaan kertaan järjestyvän. Nämä kohdat olivat kriittisiä koko keskustelujen ajan, kuten myös erikoislukioiden kohtalo."

"Aiheellista on kysyä myös sitä, mihin katosi remontteihin vahvasti indikoitu tahto ja ennenkaikkea luvattu raha?"

"Valtuustokauden alussa Jyväskylän sivistyslautakunta teki kipeitä ratkaisuja lukioverkon suhteen ja linjasi selkeästi, ettei ole olemassa minkäänlaisia pedagogisesti perustetta tai poliittista tahtoa kasvattaa lukioiden koko nykyisestä."

Ilmeisesti tuota tahtotilaa ei sitten kirjattukaan sopimukseen, kun Koulutuskuntayhtymä on "unohtanut", mistä oikeasti sovittiinkaan. Lahtipenkissä ovat nioin Lyseo kuin Voionmaakin. Pedagogiset perusteet ja poliittinen tahto korvattiin rahalla: lukioilta edellytetään "kustannuskattavuutta". Tulilinjalla erityisesti pieni 110 oppilaan ilmailupainotteinen Tikkakosken lukio.

Tuo kustannusvajaus oli tiedossa jo siirrosta päätettäessä, kun valtion lukioavustukset alenivat n. 2 miljoonaa euroa, eikä Kulutuskuntayhtymällä ollut lupa subventoida lukiokoulutusta ammattiopintojen määrärahoista.
Nyt, kun susi ulvoo,  voidaan vain ihmetellä, kuka teki suden. Ainakin kokoomuksen valtuustoryhmä puolisi siirtoa yksimielisesti, Mari Kyllönenkin. Valtuustolla ei ole enää päätösvaltaa asiassa; siitä päättää Koulutuskuntayhtymän 12-jäseninen hallitus.

Hallitus on antanut esityksen eduskunnalle ERVV-lain muutoksesta, jonka myötä laki määrittelee selvästi Suomen vastuut vakausrahastossa:
"sitoumusten korot ja kulut lisätään 14 miljardin euron päälle."

Puoli vuotta sitten PM Jyrki Katainen vakuutti eduskunnan edessä:
"Muistakaa tämä luku, 1,9 miljardia"
 
Tuo luku oli Kataisen mukaan syytä painaa mieleen, koska
"Lisää vastuita ei voi tulla, koska emme jatkossa edes harkitse lainatakuiden myöntämistä ilman täysimääräisiä vakuuksia."

Huippukokous on jo päättänyt, ettei vakuuksia tulla vastaisuudessa hyväksymään. Myös Katainen hyväksyi tuollaisen ratkaisun. Siten Kreikan vakuudet - jos niitä oli koskaan olemassakaan - jäivät ainakin viimeiseksi. Myös Suomen osalta.

Presidentin vaalit ratkaistiin jo ensimmäisellä kierroksella - ainakin minun osaltani.
Jatkoon toiselle kierrokselle pääsivät kaksi eniten ääniä saanutta: kokoomuksen Sauli Niinistö ja vihreitten Pekka Sauri.
Onnea molemmille.

Olen jo esittänyt VAALISSA oman kantani mielestäni parhaiten sopivasta presidentistä. Jäljellä on kaksi ERI TAVALLA mielestäni huonointa ehdokasta, enkä pysty asettamaan noita erilaisia pahoja tärkeysjärjestykseen.

Jäljelle jää vain jättää äänestämättä; antaa niitten valita, jotka mielestään osaavat tuon valinnan tehdä. Onhan äänestämättä jättäminenkin kannanotto, eritäin hyvin harkittu vieläpä tässä tilanteessa. Jos äänestysaktiivisuus laskee alle 50%:n, tarkoittaa se sitä, että Suomen kansan enemmistölle ei kelvannut kumpikaan ehdokkaista.

Olen kerran aikaisemminkin jättänyt äänestämättä; silloin kun valittiin Urho Kekkosta presidentiksi "kaikkien puolueitten" ehdokkaana. Kokemusta siis siltäkin osin on jo.

Maanantaita jännitettiin perjantaisen luottoluokituksen alennuksen jälkeen; S&P alensi useitten euromaitten luottoluokitusta. Pelättyä kurssiromahdusta ei tullutkaan.
Se oli diskontattu kursseihin jo aikaisemmin.

Euro heikkeni entisestään, vaikka media piilottelikin tietoa siitä, kuinka ulkomaista valuuttaa pakenee euro-maitten pankeista. Rahojaan siirtelee turvaan niin sijoittajat kuin asukkaatkin.
Turvasatamaksi kelpaavia on jo niin vähän, että Saksa - ainoa luotettavaksi arvioitu euro-maa - sai lainansa kaupaksi jopa negatiivisella korolla.

Alkuviikon uutisjytkystä vastasi sdp:n ministeri Erkki Tuomioja, joka blokissaan kirjoitti EU-taloussopimuksesta mm.
"Tosiasiassa koko sopimus on parhaimmassakin tapauksessa tarpeeton ja pahimmassa tapauksessa vahingollinen, ja Suomen olisi perusteltua vastustaa koko sopimusta ja ainakin itse jäädä sen ulkopuolelle."

Sopimuksella on kuitenkin jo hallituksen siunaus ja keskustankin "varovainen" vihreä valo.
Tuomiojan kokemus - ja arvovalta - huomioiden kommentti ei jääne pelkäksi heitoksi, sanahelinäksi. Kyllä sitä ainakin sdp:n hallitusryhmässä pohditaan tarkoinkin.
Mutta jo tässä vaiheessa: tervetuloa, Erkki, Perussuomalaiselle linjalle.

Hallituksen suuri kuntauudistus joutui vastatuuleen jo valmisteluvaiheessa kun kunnat nousivat kapinaan; kuntakenttää kiertää kirjelmä, jossa kehotetaan pidättymään kuntaliiton jäsenmaksujen maksusta. 

Alunperin ehdotus piti julkaista jo ennen joulua, mutta sitä lykättiin - ilmeisesti presidentinvaalien vuoksi - helmikuulle. Jopa pakkoliitoksille suopealle Sauli Niinistölle aikaisempi julkaisu olisi ollut vähintään kiusallinen.
Varsinainen myrsky nousi pahimmoilleen viikko ennen vaalien ensimmäistä kierrosta, kun Suomen Kuvalehti julkaisi ministeriön kartan.

Pääarkkitehti, kuntaministeri Henna Virkkunen kiirehti kumoamaan kartan; esitys on kuulemma edelleen viimeistelyä vaille. Jäljellejäävien kuntien lukumääräänkään - esityksessä niitä olisi 70 - hän ei ottanut mitään kantaa. Ei kuitenkaan tunnu uskottavalta, että suunnitelma muuttuisi viimehetken neuvotteluissa oleellisesti.

Esimerkiksi Keski-Suomeen jäisi esityksen mukaan viisi kuntaa; suurimpana Jyväskylä Hankasalmen perukoilta Maakunnan rajalle Oravakivensalmeen ja Uuraisille, mukaan lukien Kangasniemi Etelä-Savosta. Jo vilkaisemalla voi sanoa, että ilman pakkoa tuo liitos ei tule toteutumaan.
Pakkoliitokset eivät kokoomuksen hallituskumppaneillekaan kelpaa, joten suunnitelma on valmis roskakoriin - muitten suunnitelmien joukkoon.
Siitä en ole pahoillani.

Hallituksen virkamiesten muistiossa huomautetaan, että euro-päätöksistä saattaa johtua jopa eduskunnan joutuminen käräjäoikeuteen.

Eduskunnan, jonka tehtävänä on säätää Suomen lait, suvereniteetti on Perutuslaissa säädetty niin vahvaksi, etteivät kansanedustajat ole velvollisia noudattamaan muuta lakia kuin Perustuslakia. Ja totuutta. Nyt se asema on uhattuna ja eduskunnalle asetettu velvollisuus noudattaa myös Brysselistä asetettua budjettivelvoitetta.
En ota kantaa siihen, pitäisikö joutua, mutta ainakin Perustuslakiin tulee Brysselin kokoinen reikä.

Tuo "lisäys" tehtiin Perutuslakiin ainakin eräiden perustuslakijuristien mukaan jo liityttäessä EU-alueeseen vuonna 1994.
Mitähän muuta silloin päätettiinkään?

Tähän mennessä on ilmennyt vain päätös markasta luopumisesta. Siitä silloinen PM Esko Aho painotti eduskunnan puhujapöntöstä, että euroon liittymisestä "päätetään myöhemmin erikseen".
Kun se "myöhemmin" aikanaan koitti, ilmoittivat uusi PM Paavo Lipponen ja valtiovarainministerinsä Sauli Niinistö, että siitä päätettiin jo EU:hun liityttäessä.
Olikohan se myös kansalaisten tahto, että samalla luovuttiin myös markasta?
Rohkenen epäillä, niin tarkoille kansaäänestys meni.
Lipposen ja Niinistön tahto se näytti kuitenkin olleen. Eikä kumpikaan ole halukas muistelemaan episodia ainakaan kesken presidentinvaalikamppailunsa.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira joutui myrskyn silmään valelääkäreitten jutussa, kun paljastui, että "Pietarissa tutkinnon suorittaneen" lääkärin tutkintotodistus olikin väärennys.
Lääkäristä oli kanneltu Valviralle jo aikaisemmin, mutta asian todellista tilaa se ei selvittänyt. Lehdistölle se selvisi yhdellä ko. oppilaitokselle osoitetulla kyselyllä.

Heti perään ilmeni yksityisten hoitolaitosten verokikkailu: Voitot Suomessa siirrettiin "konserniavustuksina" veroparatiiseihin perutetuille emoyhtiöille; vero suomessa romahti jopa alle 1 (yhden) prosentin. Menettely selitettiin Suomen lakien mukaiseksi.
Mutta tuo ongelmahan ei ollutkaan Valviran ongelma.

Jupakka sai jatkoa: veromyrskyn silmään joutuneen hoivayhtiö Mehiläisenkin omistavasta Invalidisäätiön Asumispalvelut Oy:stä ilmeni palvelujen ala-arvoisuutta; työläisiksi oli rekrytoitu määräaikaisia ja sijaisia, opiskelijoita ja tukityöllistettyjä. Palveluja oli jätetty suorittamatta.
Palveltaviksi oli haalittu korkeimmin taksoitettuja vaikeavammaisia, lasku riippui palveltavan kunnosta tuhansista jopa yli 10.000 euroon kuukaudessa. Pelkästä palvelutarpeen kartoituksesta veloitettiin 16.500 euroa.

Asian paljastaneesta 45minuutia -ohjelmasta ilmeni valvonnan puutteellisuus:
Se perustui lähinnä asiakaspalautteeseen, mutta samalla todettiin, ettei palveltavat yleensä pystyneet arvioimaan palvelun laatua saati reklamoimaan huonosta palvelusta.
Oma ongelmansa muodostui siitäkin, että palveltavalla ei ollut tietoa, mistä palvelun tuottajan kanssa oli sovittu, eikä palvelun maksajalla tietoa siitä, mitä palvelua oli toimitettu.
Oli luotettu palveluntuottajan laskun oikeellisuuteen.

VVM Jutta Urpilaisen Kreikka-vakuuksissa paljastui suuri huijaus:
Vakuudet rahoitetaan lainaamalla Kreikalle vastaava summa enemmän.
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=1494

Niin siinä kävi, kuin ennakoinkin: Tuppuraisen lainan vakuutena on Tuppuraisen laina.

Puolet suomalaisista torjuu Kreikka-tuen. Myönteisimmin tukeen suhtautuvat kokoomuslaiset.
Vain uusimaalaiset olisivat tukien kannalla; Uudellamaalla asuu n. 30% Suomen väestöstä.

Jo nyt voidaan todeta, että VM Jutta Urpilaisen julistama "sopimus" Kreikan vakuustalletuksesta oli ennenaikainen ja huomattavan liioiteltu.
Ainakin muut EU-maat Ranska ja Saksa mukaanlukin kiirehtivät tuomitsemaan neuvottellun "sopimuksen". Ja jopa EU:n talouskomissaari Olli Rehn tuskaantui, koska VMUrpilainen "unohti" kertoa Rehnille järjestelystä.
Mistäköhän Rehn tuskaantuikaan; siitäkö, että Suomi ilmoitti jo tukipaketista sovittaessa, että Suomi on mukana vain jos saa tuelle vakuuden?
Ja miten tuo suhtautuu PM Jyrki Kataisen ilmoitukseen, että "Suomen takuuvaatimukseen suhtauduttiin positiivisesti"? Minusta näyttää siltä, ettei sitä otettu edes vakavasti.

Pattitilanne näyttää laukeavan suomalaisten toivomalla tavalla: Suomi jää pois tuosta junasta.
Kun Urpilainen pitää - kuntavaalien vuoksi - ehdottomasti kiinni takuuvaatimuksesta ja muut EU-maat eivät Suomen erityiskohtelua hyväksy eikä kaikille voida vastaavia vakuuksia antaa, pitää jonkun kääntää takkinsa ympäri.
Mutta paine tulee olemaan kova: EU-eliitti pyrkii kaikin konstein pitämään kiinni yksinomaan poliittiseksi muuttuneesta euro-alueesta ja sen "yhtenäisyydestä". Taloudellista yhtenäisyyttä euro-alueella ei ole koskaan ollutkaan; taloutta on hoidettu Saksan ehdoilla, joka joskus sopii Suomelle, joskus ei. Kreikan kaltaisille toisenlaisen elinkeino- ja tuotantorakenteen omaaville maille se ei sovi koskaan. Yrityksistään huolimatta Kreikan tilanne on vain pahentunut; nyt se ei ole enää edes hallinnassa.

Sinänsä hyvä, että tuleepahan samalla testattua konkreettisesti, tuleeko "mörkö" ja vie mukanaan. Mutta kovin pitkän kaavan jälkeen päädyttiin Timo Soinin alkuperäiseen ehdotukseen: Ei latiakaan lisää Kreikalle. Eikä muillekaan rupumaille.
Eihän Kreikan ensimmäisellekään kierrokselle kaikki maat osallistuneet. Miten kävi; loppuiko vienti, siirrettiinkö ovien ulkopuolelle?